Lontoon tiedemuseossa on nähtävillä kiinnostava esine, Charles Babbagen analyyttinen kone (Analytical Engine). Laitteella ja varsinkin sen sivutuotteena syntyneillä Ada Lovelacen ideoilla siitä, että analyyttisen koneella olisi muitakin käyttömahdollisuuksista kuin laskutehtävät, on kiinnostava historia, ja niitä voidaan pitää esikuvina nykyiselle tietokoneelle.
Charles Babbage (1791–1871) ei saanut analyyttistä ”laskukonettaan” koskaan valmiiksi, mutta sen pohjalta hahmoteltiin kuvaus ohjelmoitavasta koneesta, jonka kehittämistyön sivutuotteena syntyi laajakantoisempiakin ajatuksia. Babbagelle differenssikone ja analyyttinen kone olivat nimenomaan laskukoneita. Ada Lovelace (1815-1851) puolestaan näki asian laajemmin ja hän ymmärsi, että laite pystyisi toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän parissa, vaikkapa sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.
Tietokoneen esihistoriaan liittyy vahvasti kreivitär Ada Lovelace, jota pidetään tietokoneen kehityshistorian keskeisenä hahmona. Lovelace kiinnostui jo lapsena matematiikasta, ja hänellä oli varakkuutensa ja äitinsä innostuksen vuoksi mahdollisuus korkeatasoiseen kotiopetukseen – huolimatta sukupuolestaan ja aikansa kapeasta naiskäsityksestä.
Lovelace oli runoilija lordi Byronin tytär, jolta hän peri ainoastaan oikukkaan luonteensa. Isä ja tytär eivät tavanneet sen jälkeen, kun Byron oli lähtenyt maanpakoon velkojensa vuoksi tyttären ollessa alle vuoden ikäinen. Yhteys Byroniin nousee silti aina esiin Ada Lovelacen kohdalla. Esimerkiksi James Essinger, keksintöjen aatehistoriaan perehtynyt englantilainen tietokirjailija, on kirjoittanut teoksen nimeltä Ada’s Algorithm: How Lord Byron’s Daughter Ada Lovelace Launched the Digital Age (suom. Adan algoritmi: kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan, Vastapaino 2016) Kirja perustuu Lovelacen kirjeisiin ja muihin aikalaislähteisiin.
MAAILMAN ENSIMMÄINEN TIETOKONEOHJELMA
Ada Lovelacella ja Charles Babbagella oli ammatillinen ystävyyssuhde ja he pystyivät keskustelemaan Babbagen analyyttiseen koneeseen ja matematiikkaan liittyvistä ideoista, mikä on voitu todeta muun muassa kirjeistä. Lovelacen rooli laitteen parissa vahvistui vuonna 1842, kun Luigi Menabrean ranskankielinen artikkeli, joka käsitteli Babbagen analyyttista konetta, ilmestyi. Babbage pyysi Lovelacea kääntämään artikkelin englanniksi saadakseen hankkeelleen rahoitusta. Lovelace tekikin artikkelin käännöstyön. Ada Lovelace lisäsi käännöksen loppuun kommenttina oman tekstinsä otsikolla ”Notes by the Translator”. Huomautuksesta tuli pitkä ja Lovelace esitti siinä ajatuksen analyyttisen koneen käyttömahdollisuuksista muussakin kuin laskutehtävissä. Ada Lovelacen ideana oli, että mikä tahansa voidaan muuntaa symboleiksi, joita taas kone pystyy käsittelemään.
Kommenteissa Lovelace pohti, miten konetta voitaisiin käyttää Bernoullin lukujen laskemiseen iteroimalla. Lovelacen ajatuksia ja kuvauksia; erityisesti tätä yksityiskohtaista, kattavaa algoritmia pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmana. Olisiko digiaika voinut alkaa 200 vuotta aiemmin, jos Ada Lovelacen aikalaiset olisivat ymmärtäneet hänen työnsä merkityksen ja kehitystyötä olisi jatkettu? Olisiko tieteen museoon asetettu esille ”Lovelacen laite”, Babbagen laitteen rinnalle?
LÄHTEET JA LISÄTIETOJA:
Artikkeli on julkaistu 23.11.2018 https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/ada-lovelacen-sivukommentista-syntyi-tietokone/
Drawings of the Analytical Engine 1834-1849. The Babbage Papers. (Science Museum Group)
Essinger, James (2014) Ada’s Algorithm: How Lord Byron’s Daughter Ada Lovelace Launched the Digital Age. Melville House Publishing, UK. (suom. Adan algoritmi: kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan, Vastapaino 2016)
Hachman, Mark (2012) How Ada Lovelace Shaped Computing, haettu 12.11.2018.
Leppälahti, Merja (2017) Lahjakkaan naisen tarina. Tieteessä tapahtuu, Vol. 35 (1).
Science Museum, Lontoon tiedemuseo.